Classes began!

Tähän viikkoon on mahtunut paljon! Viime sunnuntaina meillä oli GO DAY, johon kuului erilaisia kilpailuja ja pelejä joukkueen kanssa, pöytätennistä, biljardia sekä show, jossa yritettiin hauskalla tavalla hypnotisoida ryhmä ihmisiä. Illan ohjelma tuntui niin amerikkalaiselta, sillä yliopistorakennuksella oli oma dj, popcornia ja cookieseja, naamiaisvaatteita jotta voi ottaa kaverin kanssa hauskan kuvan sekä areenassa mekaaninen härkä, jonka päällä piti yrittää pysyä sen liikkuessa.

Maanantaina alkoivat luennot. Valisin seuraavat kurssit, sillä niitä suositeltiin kasvatustieteen vaihtariopiskelijalle:

• Educational Psychology and Measurements
• Integrating Technology into Education
• Ethics and Policy Issues in Education
• Developmental Psychology

Eli pääsen tutustumaan amerikkalaiseen koulujärjestelmään, kasvatukseen ja kehitykseen yleisesti sekä amerikkalaisesta näkökulmasta, soveltamaan teknologiaa kasvatukseen, suunnittelemaan oman oppitunnin sekä mahdollisesti myös havainnoimaan paikallisen alakoulun opetusta. Aika pitkälti luokanopettaja painotteisia kursseja, mutta varmasti hyödyllisiä myös yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijalle. Oon miettinyt, että tulevaisuudessa haluaisin työskennellä kouluttajana/opettajana sekä rekrytoijana jossain tärkeässä yrityksessä. Sen lisäksi minua kiinnostaa ammatinvalinta ja työpsykologia. Ja tottakai olisi upeaa päästä työskentelemään kansainvälisesti!

Ensimmäisillä luennoilla oli kiva kuulla, kuinka professorit arvostivat Suomea! Suomen oppilaat ovat menestyneet kansainvälisissä tutkimuksissa erinomaisesti, joten monet haluavat tietää, mikä on syynä menestykseen. Myös suomalaista teknologiaa kehuttiin. Varsinaisten kurssien lisäksi osallistun juoksukurssille, josta saa täällä opintopisteitä. Juoksijaporukan kanssa kokoonnumme maanatai, keskiviikko ja perjantai aamuisin klo 8.10. Meillä tulee olemaan pari testijuoksua, vetoja ja erilaisia tekniikkajuttuja. Ryhmässä on eritasoisia juoksijoita, mutta yleisesti taso on aika hyvä. Mikäpä olisikaan siis parempi startti päivälle kuin aamutreenit täällä kauniissa Missoulan maisemissa! :)

Huomaan, että mun kielitaito on kehittinyt paljon parin viikon aikana! Ennen kaikkea oon oppinut, että jos ei jotain ymmärrä niin aina kannattaa kysyä ja myös itse yrittää selittää paremmin. Luennoilla osa professoreista puhuu aika nopeasti, joten siihen kestää hetki tottua. On myös vaikea kuunnella, tehdä muistiinpanoja sekä olla aktiivinen tunnilla samaan aikaan.

Kasvatustieteiden rakennus

Shakespeare in the Parks. Yhtenä iltana kampuksella oli näytelmä, toisena katsottiin Superman elokuva.

Mun parhaita ystäviä, joiden kanssa oltiin eilen 25 minuutin ohjatussa vatsalihastreenissä sekä zumbassa. Tää kuva on Shakespeare in the Parks tapahtumasta.

Nimilappuun piti kirjoittaa oma nimi sekä piirtää jotain mistä opettaja muistaa sinut ;)

 

 

Nyt lähdetään perjantai illan kunniaks pelaamaan sulkapalloa! Tää on niin ihanan monipuolinen liikuntakaupunki ja -yliopisto! Huomenna mennään katsomaan, kun oma yliopisto pelaa amerikkalaista fudista. Se on täällä tosi iso juttu, ja fanituotteita, jotka liittyy niin University of Montanaan kuin urheilujoukkueisiinkin, voi ostaa melkein joka kaupasta.

Ensimmäinen viikko takana

Terveiset jälleen aurinkoisesta Missoulasta!

Olen ollut täällä nyt viikon ja kaupunki alkaa tuntua jo kotoisalta :) Sain eilen yliopistolta pyörän käyttöön koko lukukaudeksi. Se on aika vanha perus pyörä, mutta tosi kätevä mun kahden kilometrin koulumatkalla. Vuokrakaan ei ollut paha, vain 36 dollaria koko syksy.

Koko viikko on ollut täynnä tekemistä. Orientaatioinfoja on ollut joka päivä. Maanantaista keskiviikkoon oli orientaatio kansainvälisille opiskelijoille ja torstaina sekä perjantaina uusille amerikkalaisille opiskelijoille. Osallistuttiin myös osaan torstain ja perjantain infoista, koska siellä käytiin läpi myös monia uusia asioita. University of Montana on huippu paikka, sillä pieneltä kampus alueelta löytyy kaikkea! On terveyskeskus, uima- ja liikuntahallit, urheiluvälinevuokraamo, pankki, monia opiskelijaruokaloita ja kahviloita, teatteri ja museo... Yliopisto työllistää myös monia omia opiskelijoitaan. Monet vaihtaritkin aloittavat ensi viikolla työt ruokaloissa tai kirjastossa. Mä ajattelin, että on parempi keskittyä täällä opiskeluun ja tehdä kaikkea muuta kivaa, ja mennä töihin sitten Suomessa.

Tällä viikolla valittiin myös kurssit, jotka kestävät koko lukukauden. Näyttää siltä, että voin sittenkin opiskella täysin omaa alaani täällä! Olin jo katsellut kaikkia muita kursseja, mutta sitten tapasin yhden tanskalaisen kasvatustieteen opiskelijan. Meille annettiin valmis lista meille sopivista kursseista. Meidän tarvitsi vain ensin olla yhteydessä kurssien opettajiin, sillä kumpikaan meistä ei opiskele luokanopettajaksi tämän yliopiston ohjelmassa eikä siis myöskään omassa kotiyliopistossaan. Kursseista lisää ensi viikolla!

En oo vielä paljon päässyt/ehtinyt urheilemaan täällä, mutta kaikki ajallaan. Viikon päästä pitäisi alkaa triathlon treenit. Eilen kävin uimahallissa uimassa ja yllätyin kahdesta asiasta. Ensinnäkin, suurin osa hallissa olevista parista kymmenestä uimarista oli 20-30 -vuotiaita ja osasi uida kuin kilpauimari. Siellä ei siis ollut mitään uintitreenejä vaan kaikki olivat tulleet itekseen treenaamaan. Suomessa kun menen meitä lähinnä olevaan halliin, niin siellä keski-ikä on monta kymmentä vuotta korkeampi ja halli on täynnä vesijuoksijoita. Toiseksi, uimavalvoja istui altaan reunalla pelastusväline kädessään ja uimavalvojilla oli vain lyhyet vuorot, jonka jälkeen he vaihtoivat valvojaa. Näytti siis siltä, että he olivat todellakin valmiita auttamaan. Ei voi yleistää, mutta Suomessa ei ihan aina näytä siltä.

Olin eilen ensimmäisissä vaihtaribileissä. Yksi amerikkalainen poika kutsui kaikki vaihtarit omaan taloonsa syömään illallista ja juhlimaan. Oli tosi hauska tutustua moniin uusiin ihmisiin. Sieltä jatkettiin hetkeksi läheiseen baariin, jossa pelattiin biljardia tytöt vastaan pojat kolmen hengen joukkueissa. Tällä kertaa tytöt voittivat, hyvä me!! Yksi poika oli vielä ennen peliä sanonut mulle, että me tullaan häviämään, mutta toisin kävi ;) Oon myös ylpeä, kun sain puolet meidän joukkueen palloista koreihin.

Kampusalueen kartta

 

Clark Fork River

 

Mun japanilainen ystävä Nami, jolle oon kertonut että nami tarkoittaa karkkia suomeksi ja niinpä Nami osti mulle karkkia.

 

Vaihtelua Unicafen ruokaan!! Täällä on monipuolista kouluruokaa. Tällä kertaa simpukoita ja rapuja sekä paljon erilaisia salaattiaineksia!

Orientaatioviikko

 

Tällä viikolla meillä on orientaatioviikko. Maanantai ja tiistai oli täynnä kaikenlaisia infotilaisuuksia, joissa saatiin tosi paljon tietoa kaikesta mahdollisesta opiskeluun ja vaihtoon liittyvästä. Ainakin tähän mennessä orientaatio on ollut tosi hyvin järjestetty ja meidät vaihtarit on otettu hyvin vastaan. Täällä on noin 120 uutta kansainvälistä opiskelijaa, joista varmaan 70 % on aasialaisia! Japanilaisilla ja kiinalaisilla on jonkinlainen suuri yhteistyöohjelma University of Montanan kanssa. Aasialaiset on innoissaan ja tosi kiinnostuneita Suomesta. Meitä suomalaisia on täällä vain kolme.

Tässä kuvia, joita olen ensimmäisten päivien aikana ottanut. Eka kuva on Lewisin ja Clarkin opiskelijakylästä, jossa asun, sitten Missoulan luontoa ja yliopiston päärakennus.

Täällä mulle kaikkea uutta on niin paljon, että en tiedä mistä aloittaisin ja mitä kertoisin. Kestää hetki tottua elämään täällä ja tutustua moniin uusiin ihmisiin. Kerron lisää myöhemmin! :)

Perillä Missoulassa

Nyt on siis jo tiistai, mutta sain vasta nyt netin toimimaan täällä. Ensimmäisen kokonaisen päivän jälkeen kirjoitin koneelle muistiin:

Lauantai 17.08.2013

Eilinen päivä meni kokonaan matkustaessa. Jos Pariisin lentokentän kaaosta ei lasketa, niin koko pitkä matka sujui erittäin hyvin. Ehdin kaikille lennoille ja laukkukin seurasi perässä. Pariisin kentällä mulla oli vain tunti aikaa vaihtaa lentoa. Onneksi parilla muullakin suomalaisella oli sama reitti HKI-Pariisi-Salt Lake City, koska Pariisissa vaihto ei ollut yksinkertainen. Saapuvan ja lähtevän terminaalin piti olla vierekkäin, mutta väliä oli kuitenkin varmaan kilometri ja piti mennä myös lentokenttämetrolla. Juostiin hulluna paikasta toiseen: ainakin viiteen kertaan piti näyttää passit ja muut paperit, kolme kertaa tehtiin turvatarkastus ja koko terminaali oli arviolta puoli tuntia pysähdyksissä, jolloin mikään jono ei liikkunut mihinkään. Kone onneksi odotti meitä, joten ehdittiin lennolle. Missoulan kentällä oli vastassa yliopistolla kansainvälisissä palveluissa työskentelevä Kevin. Hänen kyydillään jatkettiin neljän muun vaihtarin kanssa asunnoille. He kaikki asuvat kampukselle, mutta mun koti on Lewisin ja Clarkin opiskelijakylässä, joka on noin kahden kilometrin päässä kampukselta. Mulla on kaksi amerikkalaista kämppistä, joista toinen on jo majoittunut tänne, mutta toinen muuttaa vasta viikon päästä. Lewisissa ja Clarkissa kaikilla on oma huone, mutta jaamme kettiön, vessan ja olohuoneen.

Eilen illalla kun vihdoin olin päässyt kämpälleni ja mulle oli kerrottu kaikki asunnon säännöt ym., niin väsytti tosi paljon. Laskeskelin, että olin valvonut jo yli 25 tuntia. Koko päivän olin syönyt vain eväitä, joten oli kauhea nälkä. Näin pihalla pelaamassa kaksi irlantilaista vaihtaria, joten menin kysymään heiltä missä olisi lähin kauppa. He tulivat mukaan ja lähdettiin läheiselle huoltoaseman kaupalle, josta ostin smoothieta. Olisi tietenkin tehnyt mieli jotain ruokaisampaa, mutta en huomannut kaupassa paljoa muuta kuin sipsejä ja keksejä…

Tämä päivä on mennyt ihan mukavasti. Viime yön nukuin aika huonosti, mutta nopeasti olen kuitenkin sopeutunut tähän aikaeroon. Täällä aika on siis 9 tuntia jäljessä Suomen aikaa. Tänään käytiin muiden vaihtareiden kanssa Walmartissa, joka on iso kauppakeskus täällä. Jotkut ihmettelivät kuinka iso kauppa on, mutta mun mielestä se vastasi aika lailla Suomen citymarketteja ja prismoja. Ainut vaan, että tarjonta oli tietenkin amerikkalaista ja myös halvempaa kuin Suomessa. Niin ja kaikilla kaupassa oli isot kärryt aivan täynnä kaikkea amerikkaista ruokaa. Ostettiin lakanat ja tyyny ym. pientä tarviketta asuntoon sekä ruokaa.

Kampusalue vaikuttaa ihanalta! Kaikki on tosi nättiä siellä. Isot nurmikkoalueet vihertävät ja rakennukset ovat vanhoja ja hienoja. Yliopistorakennuksia on siellä paljon. Alue onkin noin neliökilometrin kokoinen. Suoraan päärakennuksen takana kohoaa vuori, jossa menee useita vaellusreittejä.

Täytyy vielä sanoa, että täällä on tosi kuuma. Ainakin +30 asetta eli tosiaankin kunnon kesäsää. Käytiin tänään yhden australialaisen kanssa läheisellä Clark Fork River joella. Se on tosi matala joki. Harva oli siellä uimassa, mutta monet kelluivat uimarenkaidensa päällä ja ajelehtivat virran mukana.

Bye Helsinki, hello Missoula!

Tavarat alkaa olla pakattuna ja kaikki hoidettuna huomista lähtöä varten. Huomenna on aikainen herätys, sillä lento lähtee Helsinki-Vantaalta jo 7.35. Varhainen lähtö on hyvä, koska matka kestää 18 tuntia. Lennän ensin Pariisiin. Sieltä on jatkolento Salt Lake Cityyn, josta matka jatkuu määränpäähäni, neljäksi kuukaudeksi uuteen kotikaupunkiini Missoulaan. Vaihdot lentojen välillä ovat melko lyhyet, mutta ei auta muu kuin toivoa, että kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Missoula ja vaihtarisyksy odottaa, siispä näkemiin Helsinki! Hyvää loman jatkoa ja alkavaa syksyä kaikille! :)

Läksiäiset Suomessa

Yliopistovaihtoon Yhdysvaltoihin

Hei kaikille!

Enää alle viikko mun suuren unelman, vaihto-opiskelun Yhdysvalloissa, alkamiseen! Lähden ensi viikon perjantaina 16. elokuuta ja tuun takaisin ihan joulukuun lopulla. Vaihtokaupunkini on Missoula, joka sijaitsee pohjoisessa Montanan osavaltiossa. Kaupunki on pieni, vähän alle 70 000 asukkaan laakso vuorten välissä ja lähellä luonnonkauniita kansallispuistoja. Asukasmäärään nähden opiskelijoita on Missoulassa paljon. Opiskelen kaupungin ainoassa yliopistossa, University of Montanassa.

Suomessa olen pari vuotta opiskellut yleistä ja aikuiskasvatustiedettä Helsingin yliopistossa. Vaihdossa University of Montanassa olen suunnitellut opiskelevani muutaman kasvatustieteen kurssin sekä lisäksi pari kurssia liikunta/terveystieteitä. Kasvatustieteen tutkintoon kuuluu paljon vapaasti valittavia opintoja, joten ei ole ongelma saada vaihdossa suoritettuja kursseja hyväksiluettua Helsingin yliopiston tutkintooni.

Yliopisto-opiskelun ohella toinen mun suuri unelma on urheilu. Yhdysvalloissa tosi monissa yliopistoissa on useiden eri lajien urheilujoukkueita. Haluan nähdä, millaista yliopistourheilu ja ylipäänsä urheilukulttuuri USA:ssa on! University of Montanassa ei ole hiihtojoukkuetta, mutta olen ajatellut pyrkiä mukaan triathlon tiimiin. Kestävyysurheilijana ja entisenä uimarina triathlonin lajit eli uinti, pyöräily ja juoksu, luonnistuvat multa hyvin ;)

 

 

 

 

Vaihto Yhdysvalloissa on mun tähänastisen elämän suurin unelma. Kolme vuotta sitten yksi hyvä kaverini oli vaihdossa, josta syntyi kipinä ja tunne siitä, että munkin on joskus päästävä. Oon aina tykännyt matkustella ja halunnut nähdä uusia paikkoja. Vielä lukiossa englanti oli mun heikoin kouluaine, mutta nyt oon sitäkin kovalla sisulla kehittänyt. Yliopistossa oon käynyt jopa enkun puhekurssin sekä ollut Suomeen tulevien vaihtareiden tutorina :) Luentoja ja tenttikirjojakin on ollut englanniksi.

Tää viikko on ollut täynnä tekemistä. Alkuviikosta oli kesäopintojen tentti, jonka jälkeen seurasi mukavia päiviä perheen, sukulaisten ja kavereiden kanssa, treenejä ja eilen juoksin neljättä kertaa puolimaratonin. Huomenna alan pakkaamaan tavaroita. Oon tehnyt (pitkän) listan kaikista mukaan otettavista tavaroista, joten eiköhän pakkaus hoidu aika nopeasti ja mukaan tulee toivottavasti vain kaikki tarpeellinen ;)


- Petra